Say cheese!
Kuten ehkä jo otsikon ja tervehdyksen perusteella osaatte päätellä, kerron tänään siis kuvien ottamisesta. Tunnen useita henkilöitä, joilla on aina aivan sama ilme kasvoillaan kuvien ottamishetkellä. Sitten on taas näitä henkilöitä, joilla suu ei koskaan pysy kiinni, joten suun asennot saattavat olla hyvinkin häröjä. Ikiliikkujia on muutenkin paljon, he siis vaihtavat asentoaan useaan kertaan ennenkuin salamavalo on kerennyt välähtää edes yhden kerran.
Voin sanoa etten ole kovinkaan kuvauksellinen. Naamani kiiltää ja silmät sojottaa minne sattuu. Kameran lähestyessäni kasvojani uskomaton ahdistuneisuus iskee ja haluan mahdollisimman nopeasti päästä kameran edestä kauas pois. On minua joskus onnistanutkin ja olen saanut ihan hyviäkin otoksia eteeni, mutta nämä kerrat ovat melko harvinaisia. Tekisi melkein mieli pistää bileet pystyy aina saadassani onnistuneen otoksen. Onhan se erikoinen tilaisuus, kun näyttää kuvassa hyvälle kerran vuosisadassa!
Say cheese -tervehdyksestäni tuli muuten mieleen, kun aikoinaan eräiden pikkujoulujen jälkeen, kun saavuimme tyttöporukalla jo pois baarista ja huomasimme ettemme olleet taas ottaneet yhtään kuvia. Silloin päätimme, että seuraava vastaantulija saa ottaa meidän ryhmästä yhteiskuvan. Ja no tämä hetki tuli eteen yllättävän nopeasti ja joku poikaraukka joutuin räkättävän naislauman tielle ja päätyi ottamaan meistä kuvaa. Kuvanotto hetkellä jotkut meistä huusi "Juuso" ja toiset huusi "juusto". Kyseisen pojan nimi oli siis Juuso ja jotkut meistä päättivät huutaan pojan nimeä ja toiset taas juustoa. No mikäs siinä, kaikenlaista sattuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti