Yksillä käyminen

Hellurei!

Kävin eilen ystäväni kanssa yksillä. Aluksi arvelin, että kävisimme juomassa yhden kupposen kahvia tai teetä, mutta lopulta päädyimmenkin nappaamaan yhdet siiderit. Joimme siidereitämme ja nautimme. Juoruilimme kaikenlaisista elämäämme koskettavista asioista ja päätimmekin ottaa vielä toiset siiderit. Suomalainen päätös tälle tarinalle olisi se, että olisimme juoneet koko pitkän illan, päätyneet jatkoille ja heränneet jostain tuntemattomasta paikasta pää aivan tiltissä. No onneksi tämä tarina ei ainakaan tällä kertaa pääty niin. Joimme oikeasti vain pari siideriä ja menimme suhteellisen ajoissa kotiin. 

Ilta oli kuitenkin todella mukava. Muistelimme vanhoja, keskustelimme nykyisestä hetkestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Siinä sivussa varsinkin itse naureskelin humalaisille ihmisille. Olen entinen baarimikko, joten känniläisten kanssa on tullut jos jonninmoista meininkiä. Yllättävän useat yrittävät tilata vielä yhden, vaikka ovat melkein sammua tiskille kesken tilauksen. Suomalaiset ovat kyllä hyvinkin viinaan meneviä. Juttelimme juuri ystäväni kanssa, että baarit ovat kyllä aina melkein täynnä. Mitkään muut paikat eivät niinkään, mutta baarit ja pubit. Ihmisillä on kyllä rahaa rötvätä juomiseen. Onhan juominen tietty ajoittain aivan superhauskaa! Etenkin silloin, jos tutustuu vahingossa joihinkin tuntemattomiin tyyppeihin, jotka sattumoisin ovatkin mitä huikempia. Harmi vaan, että usein ne jäävät vain siihen yhteen iltaa. Ja tuolla yhdellä illalla en tarkoita sitten mitään kihistelyä, vaan sellaista hauskanpitoa, että tehdään jotain muuta tyhmää ja uskalletaan olla todella  sellaisia kuin oikeasti olemme. Tämä johtunee siitä, että arvelemme ettemme nää enää koskaan. Asiat menevät silloin omalla rennolla painollaan. Katsoin tässä aivan pari päivää sitten How I Met Your Mother -sarjan kakkostuottista ja tuli mieleen se jakso, jossa päähenkilö Ted tapasi yksissä häissä Victorian ja he päättivät heti etteivät vietä yhdessä kuin vain sen yhden täydellisen illan. Illan aikana he tekivät kärrinpyöriä, soittivat pianoa, tanssivat ja keskustelivat kaikenlaisista aiheista. He eivät suudelleet tai tehneet muuta vastaavaa, mikä teki illasta vieläkin taianomaisemman. No sarjassa he kyllä päätyivät näkemään toisiaan useammin, mutta miksi oikeassa elämässä tällaista tapahtuu hyvin harvoin, jos koskaan. 

Noniin palataanpa takaisin tuohon eiliseen "yksillä" käymiseen. Baarissa näkyi kyllä taas sellaista vipeltäjää, oli kaveriporukoita, kihestelijöitä, epätoivoisia vanhuksia, överikänniläisiä, selväpäisiä kuskeja ja niin edelleen. Taidan joskus avautua noista baarityypeistä joskus toiste. Vielä kun muistan mitä baareissa tapahtuu. En ole itse käynyt kunnolla bailaamassa yli kuukauteen, niin tuntuu etten edes muista miten niissä tulee epäkäyttäytyä. Heh. Mutta yksillä käyminen on kyllä mukavaa, sillä silloin seuraavana päivänä ei ole mitään erikoisempaa krapulaa ja rahatkin ovat edelleen siellä missä niiden muisteleekin olevan. Eikä ne ole kadonneet vessanpöntöstä alas tai muuta vastaavaa. Yleensä mottoni on ollut, että jos lähetään, niin lähetään kunnolla, mutta nyt tiukan rahatilanteen ja jatkuvasti pahentuneiden krapuloiden johdosta, se on saattanut hieman muuttua. Ens kuussa pitää kyllä kerätä joku porukka koolle ja lähteä rellestämään oikein kunnolla. Pitää laittaa pelit ja rensselit ylle ja pitää awesomin kivaa. Jeppistä, mutta palailemisiin.