Facebookin syöverit

Hiya!

Mitenhän monta tervehdystä onkaan olemassa? Siinäpä vasta starttikysymys, mutta jatketaampa oikeeseen aiheeseen eli Facebookkiin. Lähestulkoon jokainen ystäväni on Facebookissa ja vaikka osa on saattanut jossain vaiheessa lopettaa sen käytön, on he kuitenkin palanneet takaisin Facebookin syövereihin. Mikä tässä sinisessä sivustossa viehättääkään? (Olikos se muuten mahdollista vaihtaa sivuston väriä? En tiiä, mutta itelläni se on sinivalkoinen.)

Juups, mutta miksi ihmiset käyttävät Facebookkia ja useimmat ärsyttävät toisia muun muassa päivittämällä joka päivä jotain todella itsesääliä kerääviä päivityksiä. (Itse olen niin kuuul, että päivitän vain bilepäivityksiä ja uskomattoman siistejä tarinoita elämästäni. EI TOSI) Olen todella tylsä ja päivitän hyvin harvoin. Kuulun kyllä niihin rasittaviin ihmisiin, jotka ajoittain linkkaavat jotain biisejä omalla sivullaan. Miksi Facebookissa voi tykätä ja tökätä, muttei esimerkiksi facepalmata? Useat ovat ehottaneet, että sivustolle pitäisi tulla myös vihata tai ei tykätä -nappi, mutta mitä järkeä siinä olisi. Jos jotain vihaa, niin ei sitä nyt tarvitse omille Facebook-kavereille ilmoittaa. No jaa, ehkei tuo facepalm-nappikaan olisi kiva. Vaikkakin välillä tuo nappi olisi hyödyllinen omien päivitysteni kohdalla.

Minua muuten naurattaa, kun nykyään puhutaan kavereista ja sitten Facebook-kavereista. Itselläni on ehkä noin kymmenen todella hyvää ystävää ja sitten on runsaasti kavereita, joiden kanssa tulee juteltua aika ajoin. Mutta miksi minulla on Facebookissa yli kaksisataa kaveria? No kaipa se on oma päätökseni. Itse en juurikaan lisää ketään kaveriksi, mutta jos joku pyytää minut ystäväksi, niin yleensä hyväksyn tämän kaveripyynnön, jos arvelen olevani tämän henkilön kanssa tekemisissä joskus. Joillakin tutuilla on yli viisisataa kaveria, joka tuntuu hyvinkin uskomattomalta! Tiedän myös yhden tutun, jolla on yli tuhat kaveria. Hän lisää luultavasti kaveriksi kaikki sellaiset henkilöt, jotka saattaa nähdä kerran vuosisadassa. Jokainen voi tehdä tietty tyylillään, ei siinä mitään. Haluaisin kyllä nähdä tällaisten ihmisten syntymäpäiväkutsu listan.

Uuden profiilikuvan päivittäminen on yksi armottomimmista "tehtävistä". Tuleeko mahdollinen mielitietty tykkäämään siitä, vai tykkääkö siitä vain sinun tätisi ja ystävät, joiden on lähestulkoon pakko tykätä kuvasta, vaikka vihaisivat sitä. Profiilikuvan päivittämistä helpottaakin juuri tämä tieto, että osan ystävistä on pakko tykätä siitä. Olisi kauheaa, jos kukaan ei tykkäisi kuvasta, jonka laitat omalle sivulle. Onko tällä oikeasti merkitystä? No eipä ole, mutta onhan se kiva, että kuvasta tykätään.

Entäpäs se, kun huomaat ystäväsi tai jonkun tuttusi laittaneen kuvan omalle sivullesi. Itse kerkeän jo miettiä, että ystävä on lisännyt sellaisen kuvan, jossa kielesi on pihalla, toinen silmä kiinni ja oksennusta poskella. Tällaista tilannetta ei välttämättä ole oikeasti edes ollut, mutta kuitenkin kuvittelet kuvassa näkyvän jotain aivan hirveää. Nenässä on räkää, poskella on kuolaa, paita on revennyt, persvako vilkkuu tai jotain muuta kammottavaa. Tällä hetkellä kiität luojaa siitä, että olet suojannut sivusi niin, ettei kukaan muu tule kuvaa näkemään. Sitten, kun todella näet kuvan huomaat, että kuvassa näkyy vain hiuksesi ja huokaiset helpotuksesta.

Entäpäs kun menet Facebookkiin ja näet, että sinulle on tullut notification. Oletat, että joku ystäväsi on kirjoittanut jonkun tekstin etusivullesi, jonka ansiosta kuulostat kaikkien mielestä kaikkein siisteimmältä tyypiltä. Mutta sitten kun avaat tämän notificationin huomaatkin sen olevan vain, joku tapahtumakutsu! Tapahtumakutsu johonkin maailman historian turhimpaan tapahtumaan. Päivä on pilalla ja kyyneleet valuvat poskillasi. Kiitos Facebook.

No onhan Facebookissa hyviäkin puolia, mutta niitä en ala luettelemaan, koska kuka niitä enää jaksaisi lukea. Taisin hieman innostua Facebook aiheesta, sillä muuta elämäähän minulla ei olekaan. Kiitos ja jälleen kerran myös anteeksi lukijat. Olisi kiva, jos joku vaikka joskus kommentoisi jotenkin, että tiedän miten surkeita tekstejä kirjoitan. Tattista vielä kerran.